Webinaari: 3D kaupunkimallit ja virtuaalitodellisuus osallistavassa kaupunkisuunnittelussa

3D kaupunkimallit webinaari

Tervetuloa 3D kaupunkimallit ja virtuaalitodellisuus osallistavassa kaupunkisuunnittelussa -webinaariin 12.12.2018 klo 10-11! Webinaarissa tutkijatohtori Matti Pouke Oulun yliopistosta kertoo millaisia kokemuksia osallistavasta kaupunkisuunnittelusta on saatu viimeisimmissä tutkimuksissa.

Aiheina webinaarissa mm:

  • Osallistavan kaupunkisuunnittelun hyödyt
  • Käyttäjien suhtautuminen osallistamiseen
  • Suurten kaupunkimallien soveltuvuus virtuaalitodellisuuteen
  • Kysymys siitä, miten tosimaailman aistimaailma sekoittuu virtuaaliseen aistiärsykkeeseen.

Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Ilmoittaudu webinaariin tästä linkistä 10.12.2018 mennessä. Lähetämme ilmoittautuneille tarkemmat osallistumisohjeet ennen webinaaria.

Lisätietoja: Tutkijatohtori Matti Pouke, Matti.Pouke(a)oulu.fi

Onko paikkatiedon tulevaisuus avoimessa pistepilviekosysteemissä?

Paikkatieto on pinnalla: yhä useammat tahot ja sovellukset käyttävät sijaintiin sidottua tietoa. Puhutaan trendistä ja jopa “paikkatietoräjähdyksestä”. Suomi haluaa olla kehityksessä mukana. Lausunnolla olevassa Paikkatietopoliittisessa selonteossa tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on johtava maa paikkatiedon hyödyntämisessä.

Miltä Paikkatietopoliittinen selonteko näyttää Pointcloud-hankkeen näkökulmasta? Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta pyysi hankkeemme johtajaa Harri Kaartista laatimaan asiantuntijalausunnon ja kuultavaksi valiokunnan kokoukseen. Kokouksen pöytäkirja ja lausunto löytyvät eduskunnan sivuilta.

Selonteossa on tunnistettu samoja kehitystarpeita, joihin hankkeessammekin haemme ratkaisuja: mitä uusi teknologia ja hajautetusti kerättävä, yhä tarkempi paikkatieto mahdollistavat?

Tulevaisuusvaliokunnan kokouksessa keskusteltiin myös siitä, miten paikkatiedon kehitystyössä varmistetaan käyttäjälähtöisyys, toimintavarmuus, tietojen oikeellisuus ja käytön turvallisuus, sekä miten löydetään synergia julkishallinnon ja yritysten tekemälle työlle.

Ympäristön 3D-digitalisointi muuttaa yhteiskuntaa

Paikkatiedon keruumenetelmät ovat murroksessa. Aiemmin paikkatietoa keräsivät lähinnä muutamat yritykset ja julkishallinnon organisaatiot, ja kerätyt aineistot olivat vain harvojen ja valittujen käytettävissä. Muille käyttäjille tarjottiin valmiiksi jalostettuja tuotteita, kuten erilaisia karttoja. Nyt yhä useammalla on mahdollisuus kerätä ja käyttää paikkatietoja uusien menetelmien ja datan avoimuuden ansiosta. Usein paikkatiedon kerääjä itse ei välttämättä tiedosta tai ymmärrä keräävänsä jotain dataa, esimerkiksi puhelimellaan.

Tulevaisuudessa paikkatietoa keräävien järjestelmien ja laitteiden määrä kasvaa entisestään, kun erilaisia sensoreita asennetaan muun muassa kulkuneuvoihin ja kännyköihin.

Avoin paikkatieto luo mahdollisuuksia, kunhan turvallisuus huomioidaan

Hajautettu aineistonkeruu tarjoaa mahdollisuuden aiempaa ajantasaisempaan ja tarkempaan 3D-tietoon ympäristöstä. Helposti saatavilla oleva avoin data luo mahdollisuuksia uusille palveluille ja yritystoiminnalle. Kehitys luo myös haasteita: miten varmistetaan eri lähteistä tulevan tiedon luotettavuus ja yhteiskäyttöisyys vaarantamatta yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta?

Tarvitaan teknologia- ja alustakehityksen lisäksi ohjaavaa lainsäädäntöä.

Automaattisesti päivittyvä pistepilviekosysteemi tulevaisuuden paikkatietoekosysteemiksi?

3D-pistepilviä voidaan kerätä laserkeilaamalla tai kuvaamalla esimerkiksi lentokoneesta, lennokista, autosta, junasta, veneestä sekä selässä tai kädessä kannettavalla laitteella. Useista lähteistä kertyvät pistepilvet luovat pistepilviekosysteemin, jota Pointcloud-hankkeessa tutkimme. Yhtenä Paikkatietopoliittisen selonteon kehityskohteena mainitaan paikkatietoekosysteemin luominen. Pistepilviekosysteemi on osa tätä paikkatietoekosysteemiä.

Ehdotamme, että tiheä ja ajantasainen 3D-pistepilvi on tulevaisuuden kansallisen maastotietokannan runkoaineisto, ja sitä kautta luo rungon koko paikkatietoekosysteemille. Ekosysteemimäisen toiminnan edut on tunnistettu selonteossakin. Se luo yrityksille paremmat edellytykset kehittää palvelujaan ja kilpailukykyään. Viranomaiset voivat tehostaa yhteiskunnan perusrakenteiden ja toimintojen suunnittelua ja ylläpitoa. Yhteisöillä on paremmat mahdollisuudet käyttää paikkatietoja uusilla tavoilla, ja kansalaiset hyötyvät kun päätöksenteon laatu paranee ja yhteiskunnan säästettyjä varoja voidaan kohdentaa toisaalle.

Tarvitaan Paikkatieto-osaamista ja tietoisuutta mahdollisuuksista

Yhtenä tärkeimmistä kehityskohteista niin Paikkatietopoliittisessa selonteossa, Pointcloud-hankkeessa kuin tulevaisuusvaliokunnan lausunnossakin on tunnistettu osaamisen ja tietoisuuden lisääminen paikkatietoteknologioiden mahdollisuuksista ja uhkista. Kuten on todettu, paikkatietoteknologiat ovat murroksessa ja kehitys on erityisen nopeaa, joten tarvitaan koulutusta, että eri organisaatiot pystyvät hyödyntämään paikkatietoja tehokkaasti. Pointcloud-hanke tarjoaa osaltaan tutkimustietoa ja menetelmäkehitystä periaatteella: “Oikeaa tietoa oikeiden päätösten tueksi”.

 

Harri Kaartinen

Heli Honkanen

Teksti:

Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Paikkatietokeskus

Projektikoordinaattori Heli Honkanen, Paikkatietokeskus

Tervetuloa tutustumaan seuraavan sukupolven sisätilamallinnukseen

Mitä on meneillään sisätilamittauksessa? Mitä eroja mittausmenetelmillä on ja missä mikäkin toimii parhaiten? Miten VR-ympäristöissä käytetään sisätilan pistepilvimallia? Onko organisaatiollasi tutkimustarve, johon et ole löytänyt ratkaisua?

Tervetuloa tutustumaan sisätilamittauksen menetelmiin seminaariimme torstaina 5.4.2018 klo 9-12! Tilaisuus järjestetään Helsingin Pasilassa. Luvassa demoja, tietoa, keskusteluja ja kohtaamisia alan osaajien kesken.

Seminaarin ohjelmassa on Combat/Pointcloud-hankkeessa tehdyn Paikkatietokeskuksen ja Aalto-yliopiston sisätilamittaustutkimuksen esittelyä: mm. menetelmävertailun tulokset, SLAM-tekniikka, FGI Slammerin esittely, 360-kamerat, NavVis -demo, Zeb-Revo, Pistepilvi-VR sekä mittauslaite- ja sovellusdemoja.

Ilmoittaudu mukaan torstaihin 29.3. mennessä linkistä.  Lähetämme ilmoittautuneille tarkemmat tiedot sijainnista ja ohjelmasta huhtikuun alussa.

Videolla FGI:n SLAM-laitteistolla mallinnettua mittatarkkaa sisätilan pistepilveä.

Uuteen kauteen 3D-tiedon hyödyntämisessä ja yhteistyössä

Meille ihmisille joulu ja vuodenvaihde merkitsevät usein jonkin ajanjakson alkua ja loppua, muutosta ainakin ajatuksen tasolla, ja toivottavasti hetken lomaa arjesta. Luonnossa jatkuvuus ei ole kiinni päivämäärästä tai uudenvuoden lupauksista. Floora ja fauna eivät mieti missä vuodessa mennään, vaan kuinka eletään tässä ja nyt, kuinka hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja oppia uutta.

Myös tutkimus elää ihmisten kalenterin mukaan: rahoitusjakso määrittää ketkä ovat mukana projektissa ja kuinka kauan. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus on yksi harvoista pitkäjänteiseen tutkimukseen myönnetyistä resursseista, ja tämän myötä “tutkimuksen vuodenvaihteita” ei tule vastaan niin usein kuin monessa muussa hankkeessa. Jatkuvuus parantaa suuresti tutkijoiden ja sidosryhmien mahdollisuuksia sitoutua ja vaikuttaa tutkimuksen tavoitteisiin. Väliarviointi on tarpeen laadun varmistamiseksi, ja 2015 käynnistyneen COMBAT/Pointcloud-hankkeemme jatkorahoitus oli arvioinnin kohteena menneenä syksynä.

Hankkeen väliarvioinnissa meitä kiiteltiin aktiivisesta ja laajasta julkaisutoiminnasta, yritysyhteistyöstä sekä käsitteellisten uutuuksien ja teknologisten sovellusten luomisesta monitieteisesti. Hankkeen menetelmiä on mm. pilotoitu Liikenneviraston kanssa ja olemme toteuttaneet teknologiasiirtoa YLE:n kanssa.  Väliarvioinnin perusteella STN myönsi hankkeellemme vappuun 2021 asti jatkuvan rahoituksen, jonka turvin lähdemme jatkamaan työtä.

Strategisen tutkimuksen hankkeiden tehtävänä on tutkimuksen lisäksi vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa. Tutkimuksen tulokset täytyy saada nopeammin perustellusti oikeiden päätösten taustalle. Vaikka olemme jo pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa, on STN-vuorovaikutus laajuudessaan ollut tutkijoille uusi haaste – ja mahdollisuus. Olemme STN-hankkeista teknisin: tutkimme uusia mahdollisuuksia, joita robotiikan, paikkatiedon ja laskennan kehitys 3d-digitalisaatiolle avaa. Mutta tavoitteena on olla myös ihmisläheinen: kuinka uudet tekniikat parantavat jokaisen elämää ja mahdollisuutta vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin. Teknologiakeskustelun intoutuessa joskus hypeen asti, etenkin digitalisaation suhteen, tutkijan luonteva näkökulma on asiantuntijuus: mikä on teknisesti mahdollista ja miten tarttua haasteisiin aivan uusilla ratkaisuilla.

Ruohonjuuritasolla teemme laajaa yritys- ja tutkimusyhteistyötä. Yhteiskehittämällä jaamme olemassa olevaa osaamista ja tunnistamme uusia haasteita. Alan toimijoiden lisäksi haluamme näkyä laajalle yleisölle. Olemmekin olleet mukana useissa tapahtumissa tiedekonferensseista ja ammattilaistapahtumista lasten Kutitus-tiedefestivaaliin ja Suomi Areenaan. Tulevana kolmevuotiskautena jatkamme vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa laajalla skaalalla ja pyrimme yhä tarkemmin seuraamaan ja kommentoimaan myös esimerkiksi alan lainsäädännön kehitystä.

Rauhallista Joulua ja Yhteistyörikasta Uutta Vuotta!

Harri Kaartinen

P.S. Oheisessa kuvassa on 50 km/h vauhdissa liikkuvalla laserkeilauksella taltioitu tienvarressa olevan kuusen pistepilvi. Koristeet on lisätty jälkikäteen.