Pointcloud rakentaa maailmaa piste pisteeltä

 

Tulevaisuuden paikannusdata on laadukasta, tarkkaa ja kaikkien käytössä. Alan osaaminen ja tietämys kasvaa ja toimijoiden yhteistyö lisääntyy. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2018 julkaisemassa paikkatietopoliittisessa selonteossa hahmoteltiin paikkatietojen tulevaisuuden suuntaviivoja. Turvallisuusviranomaisilla on yhteinen paikkatietoalusta, joka parantaa esimerkiksi pelastuspalveluita. Lisäksi lainsäädäntöä uudistetaan, jotta kehitys varmistuu. Mutta minkälaisesta kehityksestä on kyse, mikä takaa sen, että yllämainitut visiot toteutuvat? Puhutaan paikkatietoekosysteemistä, tieto- ja palvelukokonaisuudesta, jota kehitetään ja ylläpidetään laaja-alaisena yhteistyönä eri toimijoiden kesken.

Ekosysteemillä tarkoitetaan yleensä rajattua systeemiä, jossa elolliset organismit muodostavat eliöyhteisön, joka elää vuorovaikutuksessa elottoman ympäristön kanssa – esimerkiksi mökkijärveä, sen pohjaa ja pohjaeliöstöä, kaloja ja muita vesieliöitä sekä yhteyttäviä vesikasveja tai kasviplanktonia, jotka muuntavat auringonvaloa ja hiilidioksidia käyttökelpoiseksi energiaksi. Termi ”ekosysteemi” on sittemmin otettu kuvaamaan myös muunlaisia systeemejä, joka muistuttavat ekologista ekosysteemiä monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden ja toisistaan riippuvaisten toimijoiden tai toimintojen takia. Esimerkiksi innovaatioekosysteemissä vaikuttavat tietyllä alueella tai toimialalla työskentelevät yritykset, tutkimus- ja koulutuslaitokset, sekä innovaatioita tukevat yhteiskunnan rakenteet. Toimivassa, terveessä paikkatietoekosysteemissä paikkatietoa tuottavat ja hyväksikäyttävät tahot toimivat harmonisesti, vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja resursseja tuhlaamatta.

Ekologisissa ekosysteemeissä yksi tärkeimmistä rakennusaineista on hiili, josta kaikki orgaaniset eliöt koostuvat tavalla tai toisella. Hiili varastoi energiaa ja virtaa ekosysteemin läpi muuttaen muotoaan lähes loputtomasti, muodostaen yhdisteitä, reaktioita ja rakenteita. Paikkatietoekosysteemissä karttapohja on kallioperä, jonka päälle rakentuu esimerkiksi satelliittipaikannukseen perustuva monimutkainen sijaintitietojen ekosysteemi.

Mutta mikä on pistepilven merkitys paikkatietoekosysteemissä? Pointcloud-projekti tutkii 3D-digitalisaatiota ja on mukana luomassa paikkatietoekosysteemin perusrakennuspalikoita. Yhdessä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa hanke luo uudenlaista paikkatietoekosysteemiä, jonka perustana on pistepilvi. Pistepilven voi ajatella olevan kuin ekologisen ekosysteemin hiili: rakennusaine, joka virtaa systeemin läpi ja voi loputtomasti muuttaa muotoaan, sopeutua ja muodostaa kokonaisen virtuaalisen maailman monimutkaisine vuorovaikutussuhteineen.

Työ on aluillaan eikä pistepilvimaailma ole vielä valmis. Pointcloud-projekti kerää pistepilvidataa laserkeilaamalla maailmaa pala palalta ja jäsentämällä saatua dataa algoritmi kerrallaan. Tunnistusalgoritmit ovat esimerkiksi niitä sosiaalisen median sovelluksia, jotka löytävät ja tunnistavat ihmiskasvot digitaalisesta valokuvasta. Pointcloud-tutkijat luovat algoritmeja, jotka tunnistavat ihmiskasvojen lisäksi tuulessa aaltoilevaa peltoa, puiden lehvästöä, kaupungin asfalttikatuja tai erottelevat vaikka sähkölinjojen pylväät elävistä puista.

Tarkoituksena on selvittää, mihin kaikkeen pistepilviä voidaan hyödyntää ja millä tavoin pistepilviekosysteemi voi olla hyödyksi yhteiskunnan eri toimijoille yksittäisestä kansalaisesta suuriin yrityksiin, kuntiin, valtioon ja globaalistikin.

 

Teksti:

Annukka Pekkarinen

Tiina Uro