Webinaari: 3D kaupunkimallit ja virtuaalitodellisuus osallistavassa kaupunkisuunnittelussa

3D kaupunkimallit webinaari

Tervetuloa 3D kaupunkimallit ja virtuaalitodellisuus osallistavassa kaupunkisuunnittelussa -webinaariin 12.12.2018 klo 10-11! Webinaarissa tutkijatohtori Matti Pouke Oulun yliopistosta kertoo millaisia kokemuksia osallistavasta kaupunkisuunnittelusta on saatu viimeisimmissä tutkimuksissa.

Aiheina webinaarissa mm:

  • Osallistavan kaupunkisuunnittelun hyödyt
  • Käyttäjien suhtautuminen osallistamiseen
  • Suurten kaupunkimallien soveltuvuus virtuaalitodellisuuteen
  • Kysymys siitä, miten tosimaailman aistimaailma sekoittuu virtuaaliseen aistiärsykkeeseen.

Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Ilmoittaudu webinaariin tästä linkistä 10.12.2018 mennessä. Lähetämme ilmoittautuneille tarkemmat osallistumisohjeet ennen webinaaria.

Lisätietoja: Tutkijatohtori Matti Pouke, Matti.Pouke(a)oulu.fi

Onko paikkatiedon tulevaisuus avoimessa pistepilviekosysteemissä?

Paikkatieto on pinnalla: yhä useammat tahot ja sovellukset käyttävät sijaintiin sidottua tietoa. Puhutaan trendistä ja jopa “paikkatietoräjähdyksestä”. Suomi haluaa olla kehityksessä mukana. Lausunnolla olevassa Paikkatietopoliittisessa selonteossa tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on johtava maa paikkatiedon hyödyntämisessä.

Miltä Paikkatietopoliittinen selonteko näyttää Pointcloud-hankkeen näkökulmasta? Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta pyysi hankkeemme johtajaa Harri Kaartista laatimaan asiantuntijalausunnon ja kuultavaksi valiokunnan kokoukseen. Kokouksen pöytäkirja ja lausunto löytyvät eduskunnan sivuilta.

Selonteossa on tunnistettu samoja kehitystarpeita, joihin hankkeessammekin haemme ratkaisuja: mitä uusi teknologia ja hajautetusti kerättävä, yhä tarkempi paikkatieto mahdollistavat?

Tulevaisuusvaliokunnan kokouksessa keskusteltiin myös siitä, miten paikkatiedon kehitystyössä varmistetaan käyttäjälähtöisyys, toimintavarmuus, tietojen oikeellisuus ja käytön turvallisuus, sekä miten löydetään synergia julkishallinnon ja yritysten tekemälle työlle.

Ympäristön 3D-digitalisointi muuttaa yhteiskuntaa

Paikkatiedon keruumenetelmät ovat murroksessa. Aiemmin paikkatietoa keräsivät lähinnä muutamat yritykset ja julkishallinnon organisaatiot, ja kerätyt aineistot olivat vain harvojen ja valittujen käytettävissä. Muille käyttäjille tarjottiin valmiiksi jalostettuja tuotteita, kuten erilaisia karttoja. Nyt yhä useammalla on mahdollisuus kerätä ja käyttää paikkatietoja uusien menetelmien ja datan avoimuuden ansiosta. Usein paikkatiedon kerääjä itse ei välttämättä tiedosta tai ymmärrä keräävänsä jotain dataa, esimerkiksi puhelimellaan.

Tulevaisuudessa paikkatietoa keräävien järjestelmien ja laitteiden määrä kasvaa entisestään, kun erilaisia sensoreita asennetaan muun muassa kulkuneuvoihin ja kännyköihin.

Avoin paikkatieto luo mahdollisuuksia, kunhan turvallisuus huomioidaan

Hajautettu aineistonkeruu tarjoaa mahdollisuuden aiempaa ajantasaisempaan ja tarkempaan 3D-tietoon ympäristöstä. Helposti saatavilla oleva avoin data luo mahdollisuuksia uusille palveluille ja yritystoiminnalle. Kehitys luo myös haasteita: miten varmistetaan eri lähteistä tulevan tiedon luotettavuus ja yhteiskäyttöisyys vaarantamatta yksilön ja yhteiskunnan turvallisuutta?

Tarvitaan teknologia- ja alustakehityksen lisäksi ohjaavaa lainsäädäntöä.

Automaattisesti päivittyvä pistepilviekosysteemi tulevaisuuden paikkatietoekosysteemiksi?

3D-pistepilviä voidaan kerätä laserkeilaamalla tai kuvaamalla esimerkiksi lentokoneesta, lennokista, autosta, junasta, veneestä sekä selässä tai kädessä kannettavalla laitteella. Useista lähteistä kertyvät pistepilvet luovat pistepilviekosysteemin, jota Pointcloud-hankkeessa tutkimme. Yhtenä Paikkatietopoliittisen selonteon kehityskohteena mainitaan paikkatietoekosysteemin luominen. Pistepilviekosysteemi on osa tätä paikkatietoekosysteemiä.

Ehdotamme, että tiheä ja ajantasainen 3D-pistepilvi on tulevaisuuden kansallisen maastotietokannan runkoaineisto, ja sitä kautta luo rungon koko paikkatietoekosysteemille. Ekosysteemimäisen toiminnan edut on tunnistettu selonteossakin. Se luo yrityksille paremmat edellytykset kehittää palvelujaan ja kilpailukykyään. Viranomaiset voivat tehostaa yhteiskunnan perusrakenteiden ja toimintojen suunnittelua ja ylläpitoa. Yhteisöillä on paremmat mahdollisuudet käyttää paikkatietoja uusilla tavoilla, ja kansalaiset hyötyvät kun päätöksenteon laatu paranee ja yhteiskunnan säästettyjä varoja voidaan kohdentaa toisaalle.

Tarvitaan Paikkatieto-osaamista ja tietoisuutta mahdollisuuksista

Yhtenä tärkeimmistä kehityskohteista niin Paikkatietopoliittisessa selonteossa, Pointcloud-hankkeessa kuin tulevaisuusvaliokunnan lausunnossakin on tunnistettu osaamisen ja tietoisuuden lisääminen paikkatietoteknologioiden mahdollisuuksista ja uhkista. Kuten on todettu, paikkatietoteknologiat ovat murroksessa ja kehitys on erityisen nopeaa, joten tarvitaan koulutusta, että eri organisaatiot pystyvät hyödyntämään paikkatietoja tehokkaasti. Pointcloud-hanke tarjoaa osaltaan tutkimustietoa ja menetelmäkehitystä periaatteella: “Oikeaa tietoa oikeiden päätösten tueksi”.

 

Harri Kaartinen

Heli Honkanen

Teksti:

Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Paikkatietokeskus

Projektikoordinaattori Heli Honkanen, Paikkatietokeskus

Laserkeilauksen uudet tuulet kiinnostavat maailmalla

Kun pistepilvien alalla etsitään uutta, kansainvälinen yleisö kääntää katseensa pohjoiseen. Pointcloud- hankkeen tutkijoiden artikkeli liikkuvasta laserkeilauksesta ylsi GIM International -lehden vuoden 2016 kymmenen luetuimman joukkoon.

Artikkelissa Laser Scanner in a Backpack – The Evolution towards All-terrain Personal Laser Scanners Antero Kukko, Harri Kaartinen ja Juho-Pekka Virtanen esittelivät Paikkatietokeskuksessa kehitetyn Akhka R2 -reppulaserkeilaimen luomia uusia mahdollisuuksia erilaisissa käyttöympäristöissä.

Millimetrintarkkaa pistepilveä tuottava reppukeilain tuo ympäristön 3D-mittauksiin lisää joustavuutta. Kannettava keilainjärjestelmä tarjoaa ratkaisun esimerkiksi ilmasta kerätyn aineiston katvealueiden kartoittamiseen. Se on omiaan siinä työssä mikä on ollut aiemmin lähes mahdotonta toteuttaa liikkuvalla laserkeilauksella: vaikeakulkuisten kohteiden, monimutkaisten kaupunkiympäristöjen ja metsien yksityiskohtaisessa kartoittamisessa.

Henkilökohtaisten laserkeilauslaitteistojen kehitys ja käyttöönotto mahdollistavat nykyistä yksityiskohtaisempien tietojen kustannustehokkaan keräämisen tarkkojen 3D-mallien pohjaksi. Menetelmien kehittyminen hyödyttää monien eri alojen osaajia aina maantieteilijöistä ja metsänhoitajista kaupunkisuunnittelijoihin.

Myös toinen tutkijoidemme artikkeli julkaistiin viime vuonna GIM Internationalissa. Artikkelissa The Current State of the Art in UAS-based Laser Scanning esiteltiin alan uusia tuulia vertailemalla miehittämättömässä ilmalaserkeilauksessa hyödynnettävien laserkeilausjärjestelmien käyttömahdollisuuksia erityyppisissä kohteissa sekä arvioimalla niiden etuja erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmasta.

Tavoitteenamme on, että työmme jättää jäljen kansainvälisen tiedemaailman menestystarinoihin myös vuonna 2017.